Joulu? Really?

 
 3 päivää jouluun, ei sitä oikein tajua. Oikeasti. 3 päivää jouluun. Ehkä se on tuo lumettomuus mikä riistää kaiken joulumielen. Tai sitten tämä mahdoton kiire mitä kokoajan on. Oli mikä oli, ei tunnu yhtään siltä että joulu olisi tulossa. Se saisi minun puolesta tulla vaikka vasta kahden viikon päästä, sitten olisin valmis jouluun.

Olen toki yrittänyt väkipakolla tuoda joulumieltä kotiin ja työpaikalle. Töissä askartelin eräs päivä joulukoristeet tuloaulaan ja kotona sitten tein joulutähden ikkunaan. Mutta silti, ei tunnu yhtään siltä, että muutaman päivän päästä olisi vuoden odotetuin juhla. En varmaankaan ole ainoa!?

Iloisena yllätyksenä sain tänä vuonna joulukortteja! Tosin 3 kpl, mutta siinä on 3 korttia enemmän kuin aikaisemmin! Yleensä minä olen askarrellut ja lähettänyt kortteja ystäville, yhtään korttia saamatta takaisin. ja nyt sitten kun en niitä korttejä väsää, niin tottakai minulle niitä lähetetään. Ei siis sillä, oli todella ihanaa, että muutamat muistivat! Kaikista liikuttavin kortti oli minun koiran ulkoiluttajaltani, eli aikuiselta kehitysvammaiselta naiselta joka käy muutaman kerran viikossa ulkoiluttamassa intiaa, ja suorastaan palvoo sitä koiraa! He ovat niiiiiin herttaisia yhdessä! Onneksi olin hankkinut lahjan ja kortin hänelle! 

katsokaa nyt tätä <3 mulla tuli melkee tippa linssii ku liikutuin niin paljon!

Joululahjat alkaa olla onneksi aika hyvin pulkassa, yhdet villasukat on vielä tekemättä, mutta ne teen huomenna töissä! Vanhemmille on liput helsinkiin teatteriin, pikkusiskolle matka lontooseen (kimpassa kaikkien sisarusten kanssa), ja lopuille onkin sitten itsetehtyjä lahjoja tarjolla! Itse ainakin pidän itsetehdyistä lahjoista, siis saada niitä. En tiedä mitä mieltä sitten nämä sisarukset ovat kun avaavat paketeistaan erinäisiä neulomuksia, itse ainakin tykkäisin kovasti jos olisin heidän sijassaan! :)

Ystävälleni leivoin joululahjaksi joulupipareita, gluteenittomia sellaisia. En ole koskaan aikaisemmin leiponut mitään gluteenitonta ja siksi tartuin haasteeseen! Yllätyksekseni huomasin kuinka helppoa gluteeniton leivonta oikeastaan onkaan. Jotenkin minulla oli mielikuva sen hankaluudesta, ja erityisesti niiden erikoisjauhojen käyttämisestä. Väärässä olin. Itseasiassa, minusta taikinasta tuli helpommin käsiteltävää kuin normaalista piparkakkutaikinasta!
Ohjeen otin Semperin ohjelehtisestä , joka taitaa löytyä myös netistä. Ystävän mukaan pipareista tuli jopa parempia kuin kaupan omista tai valmiista taikinasta tehdyistä. Jaan siis ohjeen teillekin, koska se tuntui olevan niin succee!

Piparkakut n. 150 kpl
150 g margariinia
1 dl sokeria
3/4 dl tummaa siirappia
1 rkl kanelia
2 tl inkivääriä
1 1/2 tl mausteneilikkaa
1 tl kardemummaa
2 munaa
7 dl Semper Gluteenitonta jauhoseosta (säästä 1 dl leivontaan) 
Sulata margariini, lisää sokeri, siirappi ja mausteet. Anna jäähtyä. Lisää seokseen muna ja jauhot. Anna taikinan olla jääkaapissa yön yli.  Paista 200 °C:ssa n. 5 minuuttia.

Tämä työntekokin pitää mielen kaukana joulusta, tuntui kummalta toivotella joululomille jääville työkavereille "hyvää joulua"..

Mutta jotain hyvää on näissä 14 h työpäivissä: ei tarvitse miettiä mitä sinä päivänä oikein tekisi. Kun aamulla lähtee kahdeksaksi töihin ja työajan loppuessa klo 22.15, niin saapi kaatua sänkyyn heti kun on koirat lenkillä käynyt. Lisäksi, kerkee hyvin lukea ja laskea! Tänäänkin sain paljon luettua, illalla oli meinaan niin hiljaista että pystyi hyvin vetäytyä lukemaan reiluksi kahdeksi tunniksi. 

Intia on löytänyt majan itselleen <3